Yritysten sosiaalinen vastuu

Yritysten yhteiskuntavastuu muodostuu kolmesta pilarista: taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta vastuusta. Yrityksiltä yhteiskunnan yhtenä osaryhmänä odotetaan moraalisia ja vastuullisia toimintatapoja kaikissa pilareissa.

Yritysten sosiaalisesti vastuulliset toimintatavat hyödyttävät yritystä sekä sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä lisäämällä keskinäistä luottamusta ja parantamalla yrityksen mainetta. Pitkällä tähtäimellä toiminta voi heijastua yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä uusiin sosiaalisiin innovaatioihin.

Lait määrittelevät monia yritysten sosiaalisen vastuun osa-alueita, mm. työntekijöiden sosiaaliturvaa ja työterveyshuoltoa sekä tuotevastuuta. Säädösperusteista sosiaalista vastuuta ovat mm. irtisanomisuhan alaisten muutosturvaa säätelevät lait ja laki sosiaalisista yrityksistä. Myös vuoden 2007 alussa toimintansa aloittanut EU:n globalisaatiorahasto tukee globalisaation johdosta irtisanottuja jäsenmaiden työntekijöitä.

Yritysten vapaaehtoisen sosiaalisen vastuun toiminta-alue on laajempi kuin taloudellisen ja ekologisen vastuun pilateissa, joit lait ohjaavat laajemmin kuin sosiaalista vastuuta. Sosiaalisesti vastuullista toimintaa on mm. työllistää maahanmuuttajia, tukea ikääntyvien työssä jaksamista, verkottua korkeakoulujen tutkimustyöhön ja jopa tukea sitä taloudellisesti. Yritysten kaikenlaista työhyvinvoinnin ja laadukkaan työelämän edistämistä voidaan pitää sosiaalisena vastuullisuutena.

Yritysten odotetaan noudattavan vapaaehtoisesti kansallisia ja kansainvälisiä sosiaalisen vastuun suosituksia, kuten ILO:n työn perusoikeuksia. Viime aikoina esille ovat nousseet myös ihmisarvoinen työ (decent work) ja joustoturva (flexicurity). Näihin liittyy sekä lakisääteisiä velvoitteita että yritysten vapaaehtoisuuteen perustuvia osa-alueita. Joustoturva tarkoittaa mm. yritysten muutostilanteiden sosiaalisesti vastuullista hallintaa.

Sosiaalisesti vastuullisen toiminnan kohteina ja vaatimusten esittäjinä voivat olla yritysten sisäiset sidosryhmät – työntekijät ja omistajat – ja ulkoiset sidosryhmät, kuten julkinen hallinto ja kansalaisyhteiskunta.