Henkilöstön osallistumisjärjestelmät

Henkilöstön osallistumisjärjestelmät tarjoavat yrityksen henkilöstölle mahdollisuuden ottaa osaa yritystä koskevaan päätöksentekoon. Näin henkilöstön asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi yrityksen johtamisessa ja saada arvokasta tietoa työolojen ja –ympäristön kehittämiseksi.

Yhteistoiminta yrityksissä ja yritysryhmissä

Yhteistoiminnan tarkoituksena on yrityksen toiminnan ja työolosuhteiden kehittäminen. Yhteistoiminta (yt-toiminta) käsittää henkilöstön kuulemisen ja henkilöstölle tiedottamisen. Kuulemalla työntekijöitä lisätään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Yrityksissä tapahtuvaa yhteistoimintaa säätelee laki yhteistoiminnasta yrityksissä (yhteistoimintalaki) .

Työnantajan velvollisuutena on ennen päätöksentekoa neuvotella henkilöstön kanssa tietyistä henkilöstön asemaan ja työolosuhteisiin vaikuttavista asioista, niiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Työnantajan on annettava henkilöstölle neuvotteluissa käsiteltävistä asioista sellaiset tiedot, että neuvottelut voidaan käydä asianmukaisesti. Lisäksi työnantajan on säännöllisesti tiedotettava henkilöstölle eräistä keskeisistä yrityksen toimintaa liittyvistä asioista.

Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Henkilöstöä voivat edustaa sen valitsemat edustajat. Lisäksi yhteistoimintalain tarkoittamissa kansainvälisissä konserneissa tapahtuvassa yhteistoiminnassa henkilöstöä voi edustaa sitä varten perustettu yritysneuvosto.

Laissa yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä (konserniyhteistoimintalaki) säädetään yhteistoiminnasta suomalaisessa yritysryhmässä, jossa on yhteensä vähintään 500 työntekijää, ja Euroopan talousalueella toimivassa yritysryhmässä, jossa on yhteensä vähintään 1 000 työntekijää siten, että vähintään kahdessa jäsenvaltiossa on kussakin vähintään 150 työntekijää.
 
Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa

Laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa antaa henkilöstölle oikeuden osallistua yrityksen liiketoimintaa ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn. Oikein järjestetty henkilöstön edustus edistää tiedonkulkua henkilöstön, yritysjohdon ja yrityksen omistajien välillä. Henkilöstön asiantuntemus voidaan näin tehokkaasti hyödyntää yritystä koskevassa päätöksenteossa. Tarkoituksena henkilöstön edustuksessa on myös yrityksen kilpailukyvyn turvaaminen.

Henkilöstön edustus voidaan järjestää sopimuksin tai laissa määritetyssä järjestyksessä. Edustus toteutetaan henkilöstön edustajien jäsenyydellä joko hallintoneuvostossa, hallituksessa tai johtoryhmissä. Henkilöstön edustajilla on lähtökohtaisesti samat oikeudet, velvollisuudet ja vastuut kuin yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta osallistua yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

Henkilöstön edustus on toteutettava kaikissa niissä osakeyhtiöissä, osuuskunnissa, taloudellisissa yrityksissä, vakuutusyhtiöissä sekä liike-, osuus- ja säästöpankeissa, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa on säännöllisesti vähintään 150.

Eurooppayhtiön henkilöstöedustus

Eurooppayhtiö on uusi yhtiömuoto, jonka avulla on mahdollista harjoittaa liiketoimintaa koko Euroopan unionin alueella yhden yhtiön nimissä. Lailla henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä on toteutettu Suomessa Euroopan unionin direktiivi eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksesta. Henkilöstöedustus tarkoittaa sellaista järjestelmää, jonka avulla henkilöstön edustajat voivat vaikuttaa yhtiössä tehtäviin päätöksiin.

Henkilöstöedustuksesta neuvottelemista varten perustetaan eurooppayhtiöön yhtiön henkilöstöä edustava erityinen neuvotteluryhmä. Ryhmän tehtävänä on neuvotella sopimus henkilöstöedustuksesta. Jos sopimukseen ei päästä määräajassa, tai jos osapuolet niin sopivat, noudatetaan henkilöstöedustuksessa lain toissijaisia säädöksiä. Laissa säädetään lisäksi henkilöstöedustajien ja asiantuntijoiden salassapitovelvollisuudesta, henkilöstön edustajien suojasta, vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta, henkilöstöedustuksen järjestämisen kustannusvastuusta sekä säännösten tai sopimusmääräysten noudattamatta jättämisen seuraamuksista.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen, viraston tai kunnan henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoituksena on yrityksen, viraston tai kunnan sille suorittamien tulos- tai voittopalkkioerien (henkilöstörahasto- ja henkilöstörahastoerän lisäosa) ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta. Henkilöstörahastojen toimintaa säätelee henkilöstörahastolaki, joka tuli voimaan 1.1.2011.
Lisätietoa löytyy vasemmalla olevasta valikosta.

Lakien valvonta
Kaikkien edellä mainittujen lakien noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies, joka toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Yhteistoimintalakia valvovat myös työmarkkinajärjestöt.